Tutkimukset

LSPL:n valikoimassa ovat seuraavat tutkimukset:

Sytologia

Aivoselkäydinneste, 4059 Li-Syto

Indikaatiot: Keskushermoston malignien, erityisesti metastaattisten, ja tulehduksellisten prosessien seuranta.

Näyte: Näytettä sekoitetaan 50 - 70 %:n etanoliin suhteessa 1:1.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Näytteestä tehdään solusentrifugivalmiste, joka värjätään Papanicolaoun menetelmällä.

Tulos: Primaareissa aivokasvaimissa kasvainsoluja löytyy harvoin, mutta metastaaseissa, varsinkin meningeaalisissa karsinooseissa, lymfoomissa ja leukemioissa löydös on runsaampi. Neutrofiilit viittaavat infektioon, hemosiderofagit verenvuotoon ja aktivoituneet lymfoidit solut ja plasmasolut kroonisiin infektioihin tai muihin inflammatorisiin tiloihin. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Endometrium, 4189 Ut-Syto*

Indikaatiot: Endometriumin premalignien ja malignien prosessien (hyperplasiat, karsinoomat) toteaminen.

Näyte: Endometriumilta otetaan tarkoitukseen suunnitellulla harjainstrumentilla näyte. Se sivellään objektilasille ja fiksoidaan ennen näytteen kuivumista sumutettavalla etanolipohjaisella kiinnitteellä. Myös fiksoimattoman kuivatun sivelyn voi lähettää. Näytettä on lisäksi otettava 50 %:n etanolia sisältävään näytepurkkiin. Usein materiaali on niin runsas, että huolimatta alkoholifiksaatiosta näytteestä tehdään myös histologinen valmiste.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Papanicolaoun värjäys solusentrifugivalmisteesta ja fiksoidusta sivelystä. Fiksoimattomaan sivelyyn tehdään May-Grünwald-Giemsa-värjäys.

Tulos: Näytteestä annetaan sanallinen lausunto ja Papanicolaoun mukainen maligniteettiarvio. Histologisen näytteen tavoin käsitellyn näytteen tulkinnasta annetaan sanallinen lausunto ja patologis-anatominen diagnoosi (PAD). Endometriumin solunäytteen sensitiivisyys endometriumin maligniteeteissa on hyvä, hyperplasioissa osuvuus on huonompi.
— Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Gynekologinen irtosolututkimus, 4044 Pt-Papa-1 ja 4045(seulonta) Pt-Papa-2

Indikaatiot: Kohdunkaulan syövän esiasteiden (dysplasioiden) ja syövän varhaisdiagnostiikka, HPV:n (Human Papilloma Virus) aiheuttamien muutosten (kondylooma) ja tulehduksellisten muutosten toteaminen. Gynekologisen irtosolunäytteen perusteella voidaan usein myös diagnosoida seuraavat infektiot: hiiva (Candida albicans), Trichomonas vaginalis ja bakterielli vaginoosi (sekafloora, »clue»-solut). Hormonivaikutuksen arviointi.

Näyte: Näyte sivellään lasille niin, että numeron ja nimen puoleiseen päähän näytelasia tulee endokerviksnäyte, keskelle eksokerviksnäyte ja nimen vastakkaiseen päähän vaginanäyte. Huomattavaa: Jotta gynekologisesta irtosolututkimuksesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, näytteen tulee olla edustava niin, että sekä vaginan pohjukan, eksokerviksin että endokerviksin näytefraktiot sisältävät mahdollisimman runsaasti soluja. Näyte ei saa kuivua ennen fiksaatiota, eikä näytettä tule hangata lasille, jotta solut eivät rikkoutuisi.

Jos gynekologisen irtosolunäytteen perusteella halutaan arvio hormonistatuksesta, tulee menetellä seuraavasti. Estrogeenivaikutus menstruoivilla fertiili-ikäisillä tutkitaan kuukautiskierron 12. - 15. päivänä otetusta ja luteaalivaikutus kierron 21. - 24. päivänä otetusta näytteestä. Luotettavaa tietoa ovuloinnista ja keltarauhasen toiminnasta saa vain ottamalla nämä näytteet samalla kierrolla. Yhtä aikaa lähetetyt näytteet tutkitaan yhden näytteen hinnalla.

Huomattavaa: Näytteet fiksoidaan sumutettavalla etanolipohjaisella fiksatiivilla tai maljassa käyttäen 95-%:sta etanolia. Alkoholikiinnityksen tulee kestää vähintään 15 minuttia ja alkoholin tulee peittää näyte kiinnityksen aikana kauttaaltaan. Näytteen annetaan kuivua vähintään 20 minuuttia ennen lähetyskoteloon pakkaamista. Kiinnitettyinäkään näytteet eivät säily loputtomasti, vaan ne tulee toimittaa viikon kuluessa laboratorioon. Jos sytologisia laseja lähetetään samassa pakkauksessa histologisten formaliiniin otettujen näytteiden kanssa, sytologiset lasit tulee suojata formaliinihöyryltä panemalla näytelasikotelo tiiviseen muovipussiin.

Lähete: A4-kokoinen laboratorion toimittama gynekologisen sytologian lähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Fiksoidun solusivelyn värjäys Papanicolaoun mukaan.

Tulos: Tutkimuksesta annetaan lausunto määrämuotoisella lomakkeella Bethesda-järjestelmän (The Bethesda System 2001) mukaan. Poikkeavien löydösten esiintyessä patologi antaa mahdollista uusintanäytettä tai jatkotutkimuksia koskevan suosituksen. Lausunnossa annetaan myös arvio siitä, vastaako solukuvan perusteella tehty arvio hormonivaikutuksesta esitietoja ja potilaan ikää.

The Bethesda System 2001 on järjestelmä, jossa vastauksessa otetaan ensin kanta näytteen tutkittavuuteen. Yleinen luokitus kertoo onko tutkittavassa materiaalissa epiteelisoluatypiaa vai ei (näyte käsittää normaalia solukkoa, on peräisin hyvänlaatuisesti muuntuneelta limakalvolta tai edustaa atyyppista muutosta (syöpä, sen esiaste tai esiasteeseen mahdollisesti/todennäköisesti johtava muutos)). Kuvailevissa diagnooseissa tarkennetaan mahdollisen mikro-organismin (Trichomonas, hiivasieni (itiöitä/rihmoja), sekafloora/clue-solut, Actinomyces, Herpes simplex) tai reaktiivisen epiteelimuutoksen (inflammaatio/regeneraatio, atrofinen vaginiitti, sädemuutos, IUD-muutos, muu) tyyppi. Jos löydös on atyyppinen, vastauksessa selvitetään, onko muutos levy- vai lieriöepiteelissä ja missä näytteen osassa tai osissa muutos esiintyi. Bethesda-järjestelmän tärkein etu on levyepiteelileesioiden jako useaan luokkaaan luokkaan, joista kullakin on histologinen vastine: (a) tarkemmin määrittelemätön atypia levyepiteelissä (ASC-US ja ASC-H); (b) lievä SIL (=squamous intraepithelial lesion; lievä dysplasia = CIN I); (c) vahva SIL (kohtalainen dysplasia = CIN II, tai vahva dysplasia ja carcinoma in situ = CIN III) ja (d) levyepiteelikarsinooma. — Rauhasepiteelin atypioista esitetään vastaavanlainen arvio.

Bethesda-järjestelmän mukaiseen näytevastaukseen kuuluu aina arvio hormonivaikutuksesta. Erikseen pyydettäessä laboratorio määrittää myös perinteisen kypsyysindeksin (karyopyknoosi-indeksi) ja luteaalivaikutuksen. Kypsyysindeksi ilmoitetaan esittämällä parabasaali-, intermediaari- ja pintasolujen prosenttiosuudet (esim. 0/80/20). Luteaalivaikutus ilmoitetaan asteikolla positiivinen, epäselvä, negatiivinen. Joukkotarkastusnäytteissä 4045 Pt-Papa-2 on siirrytty Bethesda-järjestelmään. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Keuhkopussin neste, 4076 Pf-Syto

Indikaatiot: Nesteen kertyminen pleuraan. Malignien prosessien diagnostiikka ja seuranta.

Näyte: Näytetilavuuteen sekoitetaan vähintään saman verran 50 - 70 %:n etanolia.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Papanicolaou-värjätty solusentrifugivalmiste. Näytteen voi myös ensin sentrifugoida pienellä kierrosnopeudella (1500 - 2000 rpm n. 15 min) ja fiksoida sedimentti tämän jälkeen 50 %:n etanolilla (10 - 20 ml).

Tulos: Pleurakarsinoosissa kasvainsoluja löytyy miltei aina. Yleensä kyseessä on adenokarsinooman metastasointi. Karsinooman primaaripaikan arviointi ei yleensä ole sytologian perusteella mahdollista. Benignin mesoteeliproliferaation ja malignin mesoteliooman erottaminen toisistaan voi joskus olla vaikeaa. Samoin erotusdiagnostiikka malignin mesoteliooman ja adenokarsinooman välillä tuottaa vaikeuksia pelkän sytologian perusteella. Puhtaasti tulehduksellisissa tiloissa ei yleensä päästä spesifiseen diagnoosiin. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Keuhkoputki (harjausnäyte), 4040 Bf-Syto

Indikaatiot: Keuhkoputken maligniteettien diagnostiikka.

Näyte: Näytemateriaali otetaan fiksaatioliuospurkkiin, jossa on 50 %:n etanolia. Osan voi suoraan sivellä näytelasille, jonka voi fiksoida sumutekiinnitteellä tai antaa kuivahtaa ilman fiksaatiota ennen laboratorioon toimittamista.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Fiksoimattomasta sivelynäytteestä tehdään May-Grünwald-Giemsa-värjäys ja solusentrifugivalmisteesta ja fiksoidusta sivelystä Papanicolaoun värjäys.

Tulos: Bronkusharjausmateriaalin etuna yskösperäiseen näytteeseen on se, että harjausnäyte on käytännössä aina edustava bronkuslimakalvon solukon suhteen. Erona yskösnäytteeseen nähden tulee huomioida, että hyvä yskösnäyte edustaa laajalti bronkuspuuston limakalvoa ja alveolitiloja, kun taas harjausnäytteellä saadaan solukkoa vain yhdestä kohdasta. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Maha (harjausnäyte), 4062 St-Syto*

Indikaatiot: Mahalaukun malignien tautien diagnostiikka. Mahalaukun harjausnäytteitä otetaan nykyään harvoin. Miltei aina gastroskopiassa otettu histologinen näyte antaa täsmällisempää tietoa kuin harjausnäytteen tulkinnalla saavutettava.

Näyte: Näyte otetaan gastroskopian yhteydessä erityisesti tarkoitukseen suunnitellun harjan avulla suoraan mielenkiinnon kohteena olevasta leesiosta. Osan soluista voi sivellä lasille, joka fiksoidaan joko sumutefiksatiivilla tai jonka annetaan kuivua ilman fiksaatiota. Loppuosa näytteestä huuhdellaan 50 %:n etanolia sisältävään näytepurkkiin.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Solusentrifugivalmisteen tai lasille otetun fiksoidun sivelyn Papanicolaou-värjäys. Fiksoimattomasta sivelynäytteestä May-Grünwald-Giemsa-värjäys.

Tulos: Mikäli mahassa on karsinooma, kasvainsoluja löytyy yleensä. Benignien mahahaavojen reunoilla ja joskus myös aktiivisessa gastriitissa esiintyy pintaepiteelissä reaktiivista atypiaa. Tämä saattaa vaikeuttaa huomattavastikin solunäytteen tulkintaa. Siksi histologinen biopsia rinnakkaisnäytteenä on suositeltava. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Muu sytologia, 3053 C-Syto

Indikaatiot: Malignien ja tulehduksellisten prosessien diagnostiikka. Tähän kuuluvat kaikki ne sytologiset näytteet, joita ei ole muualla mainittu.

Näyte: Näyte otetaan joko 50 %:n etanoliin tai sivellään suoraan näytelasille. Lasille sivellyn näytteen voi fiksoida sumutefiksatiivilla tai antaa kuivua ilman fiksaatiota.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Papanicolaoun värjäys solusentrifugivalmisteesta tai fiksoidusta sivelystä. May-Grünwald-Giemsa-värjäys kuivatusta solusivelystä.

Tulos: Tulos ilmoitetaan Papanicolaoun luokkina ja tarvittaessa annetaan sanallinen lausunto. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Ohutneulabiopsia, 3990 Ts-FNAB

Indikaatiot: Ohutneulabiopsiamateriaalin käyttö diagnostiikassa on yhtäältä yleistynyt näytteenottoa ohjaavien kuvantamismenetelmien kehityttyä ja toisaalta vähentynyt rinnan ja eturauhasen (kasvain-)tautien diagnostiikassa paksuneulabiopsiatekniikan yleistyttyä. Ohutneulabiopsian käyttöaiheita ovat sekä neoplastisten tautien luonteen selvittely että tulehdukselliset prosessit. Näyte on otettava huolellisesti, jotta näytemateriaali edustaisi tutkittavaa muutosta ja olisi mahdollisimman veretön ja runsas.

Näyte: Ohutneulabiopsianäytteitä otettaessa on kiinnitettävä huomio seuraaviin seikkoihin:

  • Näytteenotossa käytetään ruiskua ja ulkomitaltaan 0,6 mm:n neulaa. Neulaa ja ruiskua voi käsitellä sellaisenaan tai ne voidaan kiinnittää näytteenottoa helpottavaan pistoolia muistuttavaan laitteeseen. Palpoitavista tuumoreista näytteen saa lyhyellä neulalla. Näytteenotto esim. eturauhasesta edellyttää pidempää neulaa ja neulan ohjainta.
  • Neula työnnetään kohteeseensa, mikäli mahdollista toisella kädellä tukien kohde liikkumattomaksi. Tämän jälkeen ruiskun mäntä vedetään taaksepäin. Neulaa työnnetään edestakaisin alipaineen vallitessa tutkittavassa kohteessa 4 - 5 kertaa. Aspiroinnin loputtua mäntä päästetään löysäksi ennen kuin neula poistetaan kudoksesta. Näin vältetään näytemateriaalin joutuminen ruiskun sisään.
  • Kun neula on otettu kohteesta pois, niin se irroitetaan ruiskusta, ja ruiskuun vedetään ilmaa, jonka avulla neulassa olevat solut ruiskutetaan näytelasille ja toisella lasilla tehdään sively. Molempien lasien annetaan kuivua ilmassa. Loppu solukko ruiskusta ja neulasta huuhdellaan 50 %:n etanoliin. Toimenpide toistetaan puhtailla välineillä. Etanoliin tulisi aina ottaa myös suoraan runsaasti materiaalia erillisten pistojen avulla. Erityisesti eturauhaskarsinooman ohutneuladiagnostiikka perustuu nimen omaan etanolifiksoidun materiaalin tulkintaan.
  • Uusi näyte on aina siveltävä uusille näytelaseille, mutta samaa etanolipurkkia voi täyttää uudella näytteellä, elleivät näytteet ole tarkoituksella eri paikoista.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Patologian laboratorio valmistaa etanoliin fiksoidusta solukosta solusentrifugivalmisteen Papanicolaoun värjäystä varten. Ilmakuivatut fiksoimattomat lasit värjätään May–Grünwald–Giemsa-menetelmällä ja fiksoidut sivelyt hematoksyliini–eosiini-menetelmällä.

Tulos: Ohutneulabiopsia on käyttökelpoinen kaikessa tuumoridiagnostiikassa. Yleisimpiä ovat etu-, kilpi- sylki- ja maitorauhasen näytteet ja näytteet imusolmukkeista. Lymfooman tarkka tyypitys ei ohutneulanäytteistä yleensä ole mahdollinen. Varsinkin kilpirauhasen taudeissa ohutneulanäyte soveltuu myös tulehduksellisten muutosten diagnostiikkaan (esim. Hashimoton ja de Quervainin tyreoidiitit). — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen (02) 2751 342

Rintaerite, 4077 Mf-Syto

Indikaatiot: Rinnasta valuva laktaatioon liittymätön patologinen erite.

Näyte: Eritettä 50 %:n etanoliin tai eritettä sivellään lasille ja annetaan kuivua ilmassa.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Papanicolaou-värjätty solusentrifugi- tai May-Grünwald-Giemsa-värjätty sivelyvalmiste.

Tulos: Eritteessä on yleensä vain makrofageja. Intraduktaalisesta karsinoomasta saattaa irrota soluja myös rintaeritteeseen. Myös benigneissä prosesseissa (tulehdukset, tiehytpapilloomat) rinnasta voi tulla eritettä. Yhdestä nännitiehyestä spontaanisti vuotavan kirkkaan seroosin tai verisen eritteen syynä on yleensä intraduktaalinen benigni papillooma, duktektasia, mastopatia tai intraduktaalinen karsinooma. Maitomainen erite useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei ole yleensä merkki rintasyövästä. Nännieritteen irtosolututkimuksessa hyvänlaatuinen löydös ei sulje luotettavasti pois pahanlaatuista kasvainta. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Vatsaontelon neste, 4037 As-Syto

Indikaatiot: Lisääntynyt määrä nestettä vatsaontelossa. Epäily vatsakalvon tai vatsaontelon kasvaimesta.

Näyte: Näytetilavuuteen sekoitetaan vähintään saman verran 50 - 70 %:n etanolia. Näyte otetaan vatsanpeitteiden läpi tai vaginan kautta fossa Douglasista.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Papanicolaou-värjätty solusentrifugivalmiste.

Tulos: Jos tulos viittaa selvästi maligniteettiin tai on muutoin spesifinen, tutkimuksesta annetaan sanallinen lausunto. Vatsaonteloon kertyneeseen epänormaaliin nesteeseen, askitekseen, irronneista soluista voidaan mikroskopoimalla saada tietoa askiteksen syistä. Lähinnä kyseeseen tulee malignien kasvaintautien aiheuttaman nesteylimäärän erottaminen maksaperäisestä tai hypoproteinemiaan liittyvästä. Usein reaktiivista mesoteeliproliferaatiota liittyy askitekseen, vaikka kyse ei olisikaan kasvaimesta. Tällaisissa tapauksissa vatsaontelon nesteen tutkimus antaa Papanicolaoun luokan 2. Malignien prosessien tarkka lähtöelinkohtainen diagnosointi sytologisen tutkimuksen avulla ei yleensä ole mahdollista. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Virtsa, 4078 U-Syto-1 ja 4079 U-Syto-2

Indikaatiot: Virtsateiden pahanlaatuisten kasvainten diagnostiikka ja seuranta.

Näyte: Virtsaa lisätään 50 - 70 %:n etanoliin sama määrä kuin kiinnitettä. Näytteen voi myös ensin sentrifugoida pienellä kierrosnopeudella (1500 - 2000 rpm n. 15 min) ja fiksoida tämän jälkeen sedimentti 50 %:n etanolilla (10 - 20 ml). Virtsaputken suulta ja varsinkin vaginasta tulevaa kontaminoivaa levyepiteeliä tulee välttää. Koska virtsa seisoo rakossa ennen näytteen saamista, solukon degeneraatio voi haitata näytteen tulkintaa. Suositellaan, että virtsa on seissyt rakossa 4 tuntia; ns. aamuvirtsan solut ovat usein liiaksi degeneroituneet. Katetrilla ja varsinkin rakkohuuhtelun yhteydessä saadut näytteet ovat paremmin säilyneitä. Niissä on usein selvästi runsaammin soluja kuin ns. puhtaasti lasketussa virtsassa. Instrumentaation avulla otetun näytteen yhteydessä tulee aina ilmoittaa näytteenottotapa, jotta runsas solukuva ei johtaisi vääriin tulkintoihin. Sarjatutkimus 4079 U-Syto-2 käsitellään 4078 U-Syto-1-näytteenä.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Solusentrifugivalmisteen Papanicolaoun mukainen värjäys.

Tulos: Virtsateiden epiteelin (uroteelin) kasvainten primaaridiagnostiikassa virtsan sytologinen tutkimus on tärkeä, halpa ja sensitiivinen. Virtsarakon karsinooma löytyy valtaosassa tapauksista. Myös munuaisaltaan karsinooman soluja irtoaa virtsaan usein, munuaisparenkyymin karsinooman soluja sen sijaan harvemmin. Infektioosit muutokset muuttavat virtsateiden epiteeliä. Muutokset ovat kuitenkin harvoin spesifisiä. Nämä voivat silti aiheuttaa epiteeliin tuma-atypiaa. Varsinkin sädetyksen ja paikallisen sytostaattihoidon yhteydessä esiintyy benigniä atypiaa. Solu- tai proteiinilieriöiden (engl. casts) esiintyminen virtsassa viittaa munuaisparenkyymin vaurioon, mutta sytologista näytettä ei voi kuitenkaan käyttää munuaiskudoksen tulehduksellisten tautien diagnostiikkaan. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Yskös, 4080 Ex-Syto-1 ja 4081 Ex-Syto-2

Indikaatiot: Keuhkon ja keuhkoputkien kasvaintautien diagnostiikka. Huomattavaa: Tutkimuksen edellytyksenä on, että yskösmateriaalissa on soluja alveolitasolta. Nieluperäinen solukko tai sylki eivät ole kelvollista materiaalia keuhkoprosessien sytologiseen arviointiin. Jos näytteessä ei ole lainkaan alveolimakrofageja, vastaus on luokka 0.

Näyte: Potilasta tulee valmistaa yskösnäytteeseen. Illalla potilas pesee hampaansa, ja aamulla ennen yskimistä suu huuhdotaan vedellä. Näyte yskitään suoraan purkkiin, jossa on kylmää 50 %:n etanolia n. 20 ml. Jos kunnon ysköstä ei tällä tavalla saada, voidaan joko antaa potilaan hengittää 10 min lämmintä höyryä tai käyttää mukolyyttejä muutama vuorokausi ennen yskösnäytteen ottoa. Usein kolmen peräkkäisen aamun näytteet antavat osuvimman tuloksen. Näytteet kannattaa lähettää yhdellä kertaa tutkittaviksi. Jokaisen näytteen mukana on oltava oma lähete kunnollisine esitietoineen.
Sarjatutkimusnäyte 4081 Ex-Syto-2 käsitellään 4080 Ex-Syto-1-näytteenä.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Patologian laboratoriossa tehdään sivelyvalmiste, joka värjätään Papanicolaoun mukaan.

Tulos: Keuhkojen primaareista maligneista prosesseista yskösnäytteellä löytyy valtaosa. Metastaattiset maligniteetit ovat vaikeammin todettavissa. Usein näytteen perusteella voidaan sanoa, onko kyseessä levyepiteeli-, adeno- vai pienisolu- eli parvosellulaarikarsinooma. Primaarin keuhkoperäisen karsinooman erottaminen metastaattisesta ei aina ole mahdollista. Bronkuslimakalvon levyepiteelimetaplasian toteaminen yskösnäytteen perusteella on helppoa. Tulkintavaikeuksia saattaa liittyä bronkuslimakalvon premaligneihin dysplasioihin. Tulehduksellisten keuhkotautien diagnostiikkaan yskösnäyte ei ole erityisen sovelias. Tätä parempi on bronkoalveolaarilavaationesteen sytologinen tutkimus erikoisvärjäyksineen (4038 Bl-BAL-1). Bl-BAL-1 erittelylaskentoineen ei kuulu LSPL Oy:n tutkimusvalikoimaan. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Silmän sidekalvon sivelynäyte, 4423 Ko-Syto

Indikaatiot: Silmän sidekalvon tulehdusten (inflammatio) karakterisointi. Allergisessa konjunktiitissa saattaa sidekalvolla esiintyä suhteellista eosinofiliaa. Tutkimuksen käyttöindikaatiot ovat hyvin suppeat.

Näyte: Silmän sidekalvolta otetaan kostutetulla pumpulitikulla näyte, joka sivellään objektilasille ja annetaan kuivua ilmassa.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Modifioitu May–Grünwald–Giemsa -värjäys.

Tulos: Lausunto sekreetin solukompositiosta ja Papanicolaoun luokka. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Nenän irtosolututkimus, 4068 Ns-Syto

Indikaatiot: Nenän tulehdusten (inflammatioiden) ja limakalvon kasvainten karakterisointi silloin kun histologisen näytteen saaminen on mahdotonta. Allergisessa riniitissä saattaa limakalvolla esiintyä suhteellista eosinofiliaa. Kasvaindiagnostiikka noudattaa normaalia eksfoliatiivisessa sytologiassa käytettyä. Tutkimuksen käyttöindikaatiot ovat hyvin suppeat.

Näyte: Nenän sidekalvolta otetaan kostutetulla pumpulitikulla näyte, joka sivellään objektilasille ja annetaan kuivua ilmassa.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Modifioitu May–Grünwald–Giemsa -värjäys.

Tulos: Lausunto sekreetin solukompositiosta ja arvio mahdollisen kasvaimen luoteesta. Papanicolaoun luokka. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Nivelnesteen sytologinen tutkimus, 4421 Sy-Syto

Indikaatiot: Nivelkalvon (synovian) tulehdusten karakterisointi: märkäinen, krooninen, mahdollisesti granulomatoottinen synoviitti/artriitti, kideartriitti. Tutkimuksen käyttöindikaatiot ovat melko suppeat.

Näyte: Nivelpunktaattia alkoholifiksatiiviin ja haluttaessa suoraan sivelynä objektilasille.

Menetelmä: Alkolifiksoidusta fraktiosta Papanicolaoun värjäys ja ilmakuvatusta modifioitu May–Grünwald–Giemsa -värjäys.

Lähete: Sytologisen näytteen yleislähetelomake tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Tulos: Lausunto nesteen solukompositiosta ja arvio mahdollisen tulehduksen luonteesta ja kiteistä. Papanicolaoun luokka. — Yhteyshenkilö: Minna Pitkänen, (02) 2751 342

Histologia

Histologia Ts-PAD-1 - Ts-PAD-4, 4054-Ts-PAD-1 4055-Ts-PAD-2 4056-Ts-PAD-3 4194-Ts-PAD-4

Histologiset tutkimukset

Indikaatiot: Kudosmuutoksia aiheuttavien tautiprosessien diagnosointi (PAD = patologis-anatominen diagnoosi).

Näyte: Näyte: Kudosnäyte pannaan kannelliseen 10 %:n puskuroitua formaliinia sisältävään näyteastiaan. Purkin tulee olla niin suuri ja formaliiniliuosta niin runsaasti, että fiksatiivia on vähintään 10-kertainen määrä kudokseen nähden. Purkkiin on merkittävä potilaan henkilötiedot. Jos näytemateriaali koostuu yhtä useammasta kudoskappaleesta, näitä vastaavat näytepurkit tulee selvästi merkitä. Suurista kirurgisista leikkauspreparaateista leikkauksen tehnyt lääkäri voi ottaa paloja eriteltyihin näytepurkkeihin. Yleensä kuitenkin patologi ottaa näytteet lähetteessä ilmoitetun ongelman ratkaisemiseksi. Jos näytettä ei voida toimittaa heti patologian laboratorioon, formaliinissa olevaa näytettä tulee säilyttää huoneenlämmössä (ei jääkaapissa), eikä formaliiniliuoksessa oleva näyte saa jäätyä kuljetuksen aikana. Biopsianäytteet otetaan limakalvoilta tarkoitusta varten suunniteltujen pihtien avulla (esim. suoli, bronkus, kohdunkaula), muista kudoksista veitsellä tai, kuten eturauhasesta, biopsianeulalla (Ts-PAD-1 ja -2). Tietyt näytteet, kuten perna ja kokonaiset imusolmukkeet (ks. jäljempänä 4049 Ln-PAD), on hyvä halkaista fiksaation nopeuttamiseksi ja autolyysin pysäyttämiseksi.

Käsittelyssä huomattavaa: Jos sytologisia laseja lähetetään samassa pakkauksessa histologisten formaliiniin otettujen näytteiden kanssa, sytologiset lasit tulisi suojata formaliinihöyryltä panemalla näytelasikotelo tiiviseen muovipussiin. Histologiset näytteet eivät saa kuljetuksen missään vaiheessa jäätyä.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla. Lähetteessä tulee mainita selvästi näytteen laatu, ottokohta ja kliininen kysymyksenasettelu.

Menetelmä: Kudoksen dehydraatio etanolissa, kirkastus ksyleenissä, parafiinivalu, leikkeiden valmistaminen mikrotomilla ja värjättyjen leikkeiden tutkiminen mikroskoopilla. Luuta tai muuta kalkkiutunutta kudosta sisältävä materiaali dekalsifioidaan hapolla tai EDTA:lla ennen prosessia.

Tulos: Histologinen tutkimus antaa yleensä vastauksen kysymykseen onko muutos pahanlaatuinen kasvain, hyvänlaatuinen kasvain, tulehduksellinen muutos vai degeneratiivinen prosessi. Myös kasvaintyyppi, kasvainten esiasteet ja kasvaimen erilaistumisaste (gradus) voidaan määrittää.
Tulehduksellinen prosessi voidaan tyypittää ja usein esittää sen vaikeusasteesta arvio. Maha-, iho-, maksa- ja keuhkoprosesseissa (ks. jäljempänä) histologinen tutkimus on erityisen käyttökelpoinen kasvaintautien lisäksi myös puhtaasti tulehduksellisten muutosten selvittelyssä.
Epäilyttävän sytologisen tutkimustuloksen jälkeen muutoksen luonteen jatkoselvittely on syytä tehdä histologisesti. Näytteestä annetaan aina diagnoosin lisäksi lausunto, josta ilmenevät diagnoosin perusteet. Lausunnossa ilmoitetaan myös muita hoidon kannalta merkittäviä asioita, kuten kasvaimen laajuus ja poiston radikaliteetti. LSPL Oy noudattaa IAP:n ja TYKS-SAPA-liikelaitokse patologian palvelualueenn luokittelu- ja gradeerausperusteita.

Blokkimäärä toimii laskutuksen perustana siten, että ryhmässä I (pienikokoinen näyte) laskutus on yksinkertainen, ryhmässä II (keskikokoinen näyte) kaksinkertainen ja ryhmässä III (suurikokoinen näyte) edelleen suurempi. Konsultaatio 4050 Pt-Konsul laskutetaan arvioitavan näytelasi- ja blokkimäärän mukaisesti. Näytteen alkuperäisen ottajan yksittäisestä näytteestä pyytämä uudelleentulkinta käsitellään lisälausuntona ilman erillistä korvausta. Kaksinkertaisen laskutuksen piiriin kuuluvat myös sellaiset kokonaisuudet, joissa samalla kertaa on poistettu kudoksia toisiinsa liittymättömistä saman potilaan elimistä, vaikka palamäärä jäisikin vähäisemmäksi kuin yksinkertaisen laskutuksen yhteydessä on esitetty (esim. ihokasvaimen poisto umpilisäkkeen poiston yhteydessä). Näytteenkäsittelyn päävaiheet on koneellistettu.

Laajojen leikkauspreparaattien (4194 Ts-PAD-4) tutkiminen on huomattavan työlästä ja kysyy sekä lääkäri- että laboratoriotyövoimaa. Tällaisiin näytteisiin kuuluvat kohdunpoistopreparaatit tai paksusuoliresekaatit tapauksissa, ja tutkimuksesta laskutetaan enemmän kuin »Suppea leikkauspreparaatti» -kategoriaan kuuluvista näytteistä. Myös varsinaisen histologiseen tutkimukseen otetun näytemateriaalin laajuudesta riippumatta laskutus tapahtuu nimikkeen 4194 Ts-PAD-4 mukaisesti, kun käsittely on tavanomaista huomattavasti aikaavievämpää dissektion vuoksi, vaatii röntgenkuvien tulkintaa, makropreparaattien tai niistä tehtyjen parafiiniblokkien röntgenkuvausta (esimerkiksi jotkin rintasyöpänäytteet) tai lisänäytteiden ottoa kliinikon pyynnöstä. — Ts-PAD-4:n alatyyppeinä laboratorio tunnistaa tutkimukset Br-PAD-4 (6146), Gi-PAD-4 (6147), Lu-PAD-4 (6148), Ug-PAD-4 (6149) ja Hn-PAD-4 (6275). Näitä edustavat näytteet käsitellään näytetyypin erityisvaatimusten mukaisesti sekä dissektio- että raportointivaiheessa. Samoin Ts-PAD-PNB (6274) tulkitaan Ts-PAD-1:n erityistapaukseksi, kun kyseessä ei ole tutkimus Lr-PAD, Ts-PADBrea tai Ts-PAD-PNBseul. LSPL tulkitsee mainittujen tutkimusten kuuluvan mukautuvaan pätevyysalueeseen.

—Näytteen ottajan yksittäisestä näytteestä pyytämä uudelleenarviointi käsitellään lisälausuntona ilman eri veloitusta.

Kudosleikkeiden värjäysvalikoimaan kuuluvat perusvärjäyksinä Weigert/van Gieson ja hematoksyliini-eosiini sekä erikoisvärjäyksinä Periodic acid-Schiff eli PAS (glykogeeni ja limat), Alcian blue (hapan lima), toluidiinisininen (syöttösolut), diastaasi-PAS-van Gieson (maha), Giemsa (helikobakteeri), kongopuna (amyloidi), Masson-Fontana (melaniini) ja preussinsininen (rauta).

Muut tarvittavat erikoisvärjäykset ja lisätutkimukset ostetaan alihankintana.

Immunohistokemialliset erikoisvärjäykset suoritetaan tarkkaan diagnoosiin pääsemiseksi LSPL Oy:ssä. Rutiinissa harvoin käytettäviä vasta-aineita tarvitsevan immunohistokemia ostetaan alihankintana.

Lääkärit laativat mikroskooppitutkimuksen perusteella lausunnon, johon kuuluu patologis-anatominen diagnoosi (PAD). Diagnoosit noudattavat yhtenäistä järjestelmää ja ovat pääsääntöisesti latinan kielisiä.

Laboratorio noudattaa International Academy of Pathology (IAP) - Suomen osaston kulloinkin voimassaolevia ajantasaisia luokittelusuosituksia ja kasvaintaudeissa World Health Organisationin (WHO) uusinta kasvainluokitusta.

Duodenum, maha ja ruokatorvi, 4043 Ts-PAD-Gast

Indikaatiot: Pohjukaissuolen, mahalaukun ja ruokatorven limakalvon tulehdukset, kasvaimet ja heterotopiat. Epäily helikobakteerigastriitista, giardiaasista, keliakiasta tai dermatitis herpetiformikseen liittyvästä villusatrofiasta.

Näyte: Gastroskopian yhteydessä otetut biopsiat eriteltyihin 10-%:sta formaliinia sisältäviin purkkeihin siten, että ainakin duodenum-, antrum-, korpus- ja ruokatorvinäytteet tulevat eri purkkeihin.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, AB-PAS- ja Giemsa-värjäykset. Epäiltäessä dysplasiaa patologin harkinnan mukaisesti myös hematoksyleeni–eosiini-värjäys.

Tulos: Mikroskooppitutkimuksen perusteella määritetään patologis-anatominen diagnoosi. Gastriitin yhteydessä diagnoosiin liitetään Sydney-järjestelmän mukainen vaikeusarvio seuraavasti: Tulehdusintensiteetti (infl): 0 - 3+ Tulehdusaktiviteetti (akt): 0 - 3+ Atrofia (atr): 0 - 3+ Suolimetaplasia (met): 0 - 3+ Helikobakteerit (hel): 0 - 3+.

Kolonoskopia, 4764 Ts-PADColo

Indikaatiot: Terminaalisen ileumin ja paksusuolen sekä rektumin tulehdukselliset taudit ja niiden aktiivisuuden tai hoitovasteen seuranta. Premalingien dysplastisen muutosten toteaminen ja seuranta. Malignitettiepäily.

Näyte: Ileo-kolonoskopian yhteydessä otetut näytteet sijoitetaan eriteltyihin 10-%:sta formaliinia sisältäviin purkkeihin siten, että mahdollisten patologisten muutosten lokalisaatio suolen matkalla voidaan selvittää. Erilliset endoskooppiset fokaaliset poikkeamat omiin näyteastioihinsa.

Lähete: Histologisen näytteen yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert – van Gieson -värjäys. Patologin harkinnan mukaisesti myös hematoksyleeni–eosiini-värjäys tai muu erikoisvärjäys.

Tulos: Mikroskooppitutkimuksen perusteella annetaan patologis-anatominen diagnoosi. Patologi pyrkii ottamaan kantaa mahdollisen koliitin tai proktiitin luonteseen (Colitis ulcerosa, Morbus Crohn, mikroskooppinen koliitti, sädekoliitti, Graft vs. host -reaktio), mutta usein vasta kliininen kuva yhdessä endoskooppisen vaikutelman kanssa johtaa definitiiviseen diagnoosiin.

Kolorektaalisyövän yhteydessä leikkauspreparaaatin löydöksistä annetaan lausuntoa tukeva taulukkomainen esitys löydöksistä käsittäen tutkittujen imusolmukkeiden määrän ja metastaasien lukumäärän näissä, resektiolinjat, kasvaimen invaasiosyvyyden pTNM-luokan määrittämiseksi jne.

Tarvittaessa käytetään immunohistokemiallisia jatkotutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi.

Iho, 4184 Sk-PADIhot

Indikaatiot: Dermatologinen kysymyksenasettelu ihottumien, ihon kasvaintautien tai niiden esiasteiden diagnostiikassa. Kasvainresekaatit käsitellään Ts-PAD-1-4 näytteinä niiden laajuuden mukaan. Kaikki iholta poistetut kasvaimet on tutkittava histologisesti.

Näyte: Stanssi- tai veitsibiopsia 10-%:een formaliiniin. Näyte tulisi ottaa voimakkaimmin muuttuneelta alueelta. Rakkulataudeissa ja rengasihottumissa näyte otetaan [myös] leesion reunalta. Kaljuuntumisen yhteydessä otetaan kaksi biopsianäytettä, joista toinen valetaan laboratoriossa ihon pinnan tasoon, toinen normaaliin tapaan poikittaistasoon. Jos epäilee ihonalaisen rasvakudoksen prosessia (kyhmyruusu, muut pannikuliitit) tai systeemistä amyloidoosia, näyte tulee ottaa niin syvältä, että rasvaa on mukana. —Ihon suora immunofluoresenssi (4047 Sk-PAD-IF) ei kuulu LSPL Oy:n tutkimusvalikoimaan.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, hematoksyliini-eosiini- ja PAS-värjäykset.

Tulos: Spesifinen histopatologinen diagnoosi saadaan varmimmin, kun kliininen kysymyksenasettelu diagnoosiehdotuksineen on selvä. »Epäspesifinen dermatiitti» -diagnoosikin on hyödyllinen sulkemaan pois histopatologisesti spesifiset leesiot. Psoriasiksessa ja punajäkälässä (Lichen ruber planus) löydös on yleensä tyypillinen. Rakkulataudit, vaskuliitit ja lupus erythematosus voidaan tavallisesti tyypittää perushistologian perusteella ilman suoraa immunofluoresenssia.

Eturauhanen, 4763 Ts-PADPros

Indikaatiot: Prostatan premalignien (PIN-muutokset) ja malignien tautien (prostatakarsinooma) diagnostiikka. Prostatiitin ja hyvänlaatuisen hyperplasian diagnostiikka.

Näyte: Erityisesti tarkoitusta varten suunnitellulla biopsianeulalla transrektaalisesti ohjatusti otetut kudoslieriöt fiksoidaan 10-%:sssa formaliinissa. On suositeltavaa ottaa kummastakin lohkosta useita biobsioita. Näytteet voidaan muutoksen lokaalisaation säilyttämiseksi ottaa erillisiin merkittyihin näyteastioihin.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuva kanssa sovitulla tavalla. Lähetteessä tulee mainita PSA:n pitoisuus seerumissa ja vapaan PSA:n osuus kokonaisuuspitoisuudesta.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Hematoksyliini-eosiini-värjäys.

Tulos: Perushistologialla päästään useimmissa tapauksissa diagnoosiin. Maligniteetin suhteen epäselvissä muutoksissa voi immunohistokemiallisista värjäyksistä olla ratkaisevasti hyötyä (esimerkiksi rasemaasi(AMACR-)/p63-kaksoisvärjäys (ks. tutkimus Ts-PAD-IH).

Imusolmuke, 4049 Ln-PAD

Indikaatiot: Imusolmukkeiden suureneminen. Epäily lymfoomasta tai kasvaimen etäispesäkkeestä.

Näyte: Kokonainen halkaistu imusolmuke 10-%:een formaliiniin.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson- ja hematoksyliini-eosiini-värjäykset. Immunohistokemiallisia ja muita erikoisvärjäyksiä tehdään käytännössä aina lymfooma-diagnostiikan vaatimusten mukaisesti.

Tulos: Histologinen tutkimus on perusmenetelmä imusolmukkeiden tauteja tyypitettäessä. Ohutneulabiopsiasta saadaan yleensä vain viitteellinen tulos. LSPL Oy luokittelee sekä Hodgkinin että non-Hodgkin -lymfoomat uusimman WHO:n julkaiseman luokituksen mukaisesti. Karsinoomien metastaasit voidaan jakaa adeno-, levyepiteeli- ja muihin päätyyppeihin, mutta yleensä ei voida esittää varmoja johtopäätöksiä metastaasin ollessa kyseessä primaarikasvaimesta. Tulehdustiloissa tavallisin löydös on epäspesifinen tai atyyppinen lymfonodiitti, lymfadeniitti. Spesifiset infektiot ovat kuitenkin verraten tavallisia ja esimerkiksi tuberkuloosin, mononukleoosin (Ebsteinin–Barrin virus) ja toksoplasmoosin (Toxoplasma gondii) yhteydessä löydös on tyypillinen. Samoin Kikuchin–Fujimoton tauti (histiosyyttinen nekrotisoiva lymfadeniitti) tarjoaa yleensä patologille tyypillisen histologisen kuvan.

Istukka, 4424 Pl-PAD

Indikaatiot: Sikiön kehityksessä havaitut häiriöt, lapsiveden poikkeavuudet, raskauteen tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot.

Näyte: Mieluiten koko istukka kalvoineen ja napanuorineen tai palat istukasta, kalvoista ja napanuorasta 10-%:een formaliiniin. Koska formaliinifiksaatio muuttaa elimen painoa, olisi istukka punnittava ennen formaliiniin laittamista. Tällöin on mainittava, onko paino istukan vai jälkeisten. Kaksosraskauksissa on näytteessä oltava mukana välikalvoa ja sen alaista istukkaa.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson- ja PAS-värjäykset. Villusbiopsian geneettinen analyysi ei kuulu LSPL Oy:n tutkimusvalikoimaan.

Tulos: Yleensä istukan morfologiassa ei havaita spesifisiä muutoksia. Itse istukan tulehduksia (villiitti) löytyy vain vähän. Korionamnioniitti ja funikuliitti sen sijaan ovat varsin tavallisia löydöksiä. Spesifiset infektiot ovat harvinaisia. Sikiön synnynnäisten kehityshäiriöiden yhteydessä varsinkin täysiaikaisissa raskauksissa istukka voi olla normaali, mutta toisinaan tavataan epäspesifisiä villusten haaroittumishäiriöitä. Kaksosistukoissa tutkimus antaa viitteitä siitä, onko raskaus ollut mono- vai ditsygoottinen. — Yhteyshenkilöt: Eija Lehtonen, (02) 2751 351 / Jukka Laine 0407 313702

Keuhko, 4188 Lu-PAD*

Indikaatiot: Keuhkojen perifeeriset tulehdus-, degeneraatio- ja kasvainprosessit, joita ei voida tyypittää bronkoskopian, mediastinoskopian tai pleuran tähystyksen yhteydessä otettujen näytteiden avulla.

Näyte: Avoin keuhkobiopsia 10 %:n formaliiniin.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson- ja hematoksyliini-eosiini-värjäykset. PAS- ja preussinsini-värjäykset mikro-organismien ja raudan osoittamiseksi.

Tulos: Spesifinen patologis-anatominen diagnoosi saadaan aina, jos näyte on edustava. Kasvaimet, infektiot ja muut inflammatoris-degeneratiiviset muutokset voidaan luokitella (pneumokonioosit, alveoliitit, sarkoidoosi, hemosideroosi, alveolaarinen proteinoosi). Rautavärjäyksen perusteella leikkeestä lasketaan asbestia sisältävät kappaleet (ferruginous bodies).

Luu ja luuydin, 4060 Bo-PAD ja 4061 Bm-PAD

Indikaatiot: Luukudoksen (Bo-PAD) ja hematopoieettisen luuytimen (Bm-PAD) tautiprosessit, kuten infektiot, luun metaboliset sairaudet, leukemiat esiasteineen, lymfoomat, metastaasit, myelooma. Suuret luuresekaatit kuuluvat ryhmään Ts-PAD-1-4.

Näyte: Kairaus(trepanaatio-)näyte 10 %:n formaliiniin joko kohdennetusti leesiosta tai suoliluun harjanteesta (Bm-PAD).

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Dekalsifiointi hapossa (Bo-PAD) tai EDTA:ssa (Bm-PAD), histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson-, hematoksyliini-eosiini- ja preussinsini-värjäys (raudan osoittaminen, vain EDTA:lla dekalsifioidusta materiaalista). Tarvittaessa kloroasetaattiesteraasivärjäys alihankintana (granulopoieesin arvioiminen). Luukudoksen rakenteen arvioinnissa polaroskopia. LSPL Oy:ssä ei ole käytössä tetrasykliinileimatun luun tutkimisen edellyttämää muovi-valutekniikkaa ja ultraviolettivalomikroskopiaa.

Tulos: Luukasvaimet ja tietyt luun ei-neoplastiset taudit kuten Pagetin tauti ja osteoporoosi voidaan diagnosoida. Sen sijaan osteomalasiasta ja luun mineralisaatioasteesta ei saada informaatiota dekalsifikaation vuoksi. Lymfoomia ei voida luuydinbiopsiasta tyypittää yhtä luotettavasti kuin imusolmukkeesta. Myelodysplasia- ja leukemiatyypitys on suuntaa antava, ja hematologisesta aspiraatista hematologin antama lausunto johtaa näissä tapauksissa spesifisempään diagnoosiin.

Jos luuytimestä ei aspiroiden saada näytettä (myelofibroosi tai ytimen pakkautuminen täyteen neoplastisia soluja), luydinbiopsia on todennäköisesti ainoa diagnoosiin johtava tutkimus.

Maksa, 4064 Lr-PAD

Indikaatiot: Maksan kasvaimet ja ei-neoplastiset muutokset kuten hepatiitit, kirroosi ja synnynnäiset maksan toiminnan häiriöt tai rakenteen poikkeavuudet.

Näyte: Erityisesti tarkoitusta varten suunnitellun biopsianeulan avulla otettu kudoslieriö 10-%:een formaliiniin. Näytteen edustavuuteen pitäisi piston yhteydessä kiinnittää huomiota. Maksakudoksen puuttuminen näytteestä tai liian pieni pala eivät johda diagnoosiin. Erityisesti hepatiitti-diagnostiikassa porta-alueita tulee näytelieriöistä löytyä tarpeeksi, jotta usein portaalialueille painottuva inflammatio voidaan tulkita ja kvantitoida labulusalueen vaurioon vertaamalla.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson- ja hematoksyliini-eosiini-värjäykset. PAS- ja preussinsini-värjäykset glykogeenin ja raudan osoittamiseksi.

Tulos: Jos näyte on edustava, saadaan usein spesifinen patologis-anatominen diagnoosi. Spesifisen diagnoosin määrittäminen edellyttää riittävän yksityiskohtaisia lähetetietoja mukaan lukien keskeiset laboratoriotutkimustulokset: virusserologia, autoimmuuniserologian tulokset, maksaperäisten entsyymien pitoisuudet veressä, kuvantamistutkimusten tulokset.

Kroonisten hepatiittien osalta annetaan METAVIR-luokituksen mukainen arvio tulehdusprosessista, arvio fibroosista neliportaisella asteikolla ja steatohepatiittien yhteydessä niin ikään kvantitoiva arvio inflammation vahvuudesta.

Kasvaintaudit. Histopatologian ja tarvittaessa immunohistokemian avustamana patologi pyrkii ottamaan kantaa mahdollisimman tarkkaan siihen, onko kyseessä primaari maksan kasvain vai metastaasi, hyvän- vai pahanlaatuinen muutos ja tarvittaessa arviomaan mahdollista hoitovastetta, jos sellaiseen ao. taudin osalta on mahdollisuuksia.

Munuainen, 4067 Ki-PAD*

Indikaatiot: Munuaiskudoksen diffuusien, lähinnä ei-neoplastisten tautiprosessien epäily.

Näyte: Erityisesti tarkoitusta varten suunnitellulla biopsianeulalla kuvantamismenetelmien avulla ohjatusti otettu kudoslieriö 10-%:een formaliiniin. Ennen kudoksen formaliiniin kiinnittämistä pitäisi mielellään stereomikroskoopin avulla tarkistaa, että kudos on munuaista ja että siinä on glomeruluksia. Glomerulukset näkyvät pieninä verekkäinä pallosina tai vaaleina pallomaisina kohoumina. Lihas ja rasva ovat näytteenä arvottomia.

Lähete: Kaksiosainen itsejäljentävä yleislähete (päällimmäinen kappale patologian laboratorioon, alimmainen lähettäjälle) tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, Weigert-van Gieson- ja hematoksyliini-eosiini-värjäykset. PAS- ja kongopuna-värjäykset tyvikalvojen ja amyloidin osoittamiseksi. LSPL Oy:ssä ei tehdä suoraa immunofluoresenssitutkimusta (4066 Ki-PAD-IF) jääleikkeistä eikä elektronimikroskopiaa (4065 Ki-PAD-EM). Metenamiini-hopea-värjäys tyvikalvorakenteen selventämiseksi tehdään tarvittaessa alihankintana.

Tulos: Glomerulonefriittimuutokset voidaan yleensä melko tarkkaan tyypittää jo perusmorfologian perusteella. Samoin amyloidoosi, diabeettinen nefropatia, nefroskleroosi ja eräät muut taudit voidaan diagnosoida. Sen sijaan esimerkiksi IgA-nefropatia, lupus erythematosus ja muu glomerulonefriittidiagnostiikka edellyttävät immunofluoresenssin ja elektronimikroskopian käyttöä.

Immunohistokemia, 4191-Ts-PAD-IH

Taustaa: Toisinaan kasvaintaudeisa tarkka oikea diagnoosi vaatii kasvainsolukon antigeeniekspression selvittämistä silloin, kun pelkkä morfologinen kuva ei riittävän varmasti anna mahdollista tehdä spesifiä diagnoosia. Tällöin immunohistokemiallisesti suoritettavat lisävärjäykset usein johtavat spesifiin diagnoosiin ja siten oikeaan hoitoon.

Näyte: Histologisen rutiiniesiprosessoinin jälkeen parafiiniin valettu kudosblokki.

Menetelmä: Kudoksessa oleva antigeeni tunnistetaan joko mono- tai polyklonaalisella hiiressä tai kaniinissa tuotetulla ensiovasta-aineella. Näytteeseen sitoutunut vasta-aine osoitetaan käyttäen multimeeritekniikkaa. Multimeeriin on liitetty merkkientsyymin lisäksi myös sekundaariseerumi. Periaate vastaa epäsuoraa menetelmää, jota multimeeriin liitetyt useat entsyymimolekyylit huomattavasti herkistävät. Positiivinen tulos näkyy valomikroskoopissa ruskeana sakkana, kun näytteitä on inkuboitu diaminobentsidiini-liuoksessa. Kudosrakenteiden tunnistamiseksi näytteet taustavärjätään hematoksyliinillä. — Laboratorion vasta-ainevalikoima on suunniteltu täyttämään primaaridiagnostiikan vaatimukset siten, että potilasta hoitava lääkäri voi saamansa tuloksen perusteella ohjata potilaan oikeaan jatkotutkimus- tai -hoitoyksikköön, jossa voidaan tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia.

Tulos: Immunohistokemiallisten värjäysten tulkinnan jälkeen annetaan ilman eri korvausta lausunto lähettävälle lääkärille useimmiten lisälausunnon muodossa.

Rintasyöpätapauksista raportoidaan estrogeeni- ja progesteronireseptorivärjääntyvyys, ja otetaan kantaan HER2/neu positiivisuuteen kasvainsoluissa Immunohistokemiallisesti tämän suhteen positiiviset löydökset varmistetaan kromogeenisella in situ -hybdridisaatiomenetelmällä, jonka tuloksesta annetaan erikseen vielä lausunto. Kasvainsolujen jakaantumisnopeus arvioidaan Ki-67-värjäyksellä.

Lyfmoomadiagnostiikassa lausunto annetaan aina uusimman käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaisesti, mutta toisinaan lymfoomadiagnostiikka vaatii täysin spesifiin diagnoosiin pääsemiseksi immunohistokemiallisia lisätutkimuksia yliopistokeskussairaalan resurssein.

Prostatasyöpä. Toisinaan eturauhasen paksuneulabiopsianäytteiden tai TURP-lastujen rutiinitarkastelun perusteella ei päästä varmaan syöpädiagnoosiin tai ei varmuudella voida sulkea syövän mahdollisuutta pois. Tällöin voidaan immunohistokemiallisesti pyrkiä osoittamaan syöpäsoluiksi epäillyjen sytoplasmasta AMACR-antigeeni (α-metyyliasyyli-CoA rasemaasi) ja samalla osoittamaan, että näiden solujen muodostamissa rauhasissa ei ole basaalisoluja p63-antigeenin (»Transformation-related protein 63») suhteen positiivisina.

Muut kasvaintaudit. Monissa histologisesti diagnosoitavissa olevissa kasvaintaudeissa immunohistokemiaa tarvitaan kasvaimen tyypityksen apuna ja/tai kasvaintaudin ennustettavan hoitovasteen arvimoimiseksi käytössä oleville spesifeille hoidoille. Patologi tekee päätöksen näistä jatkotutkimuksista tai ehdottaa niiden suorittamista jatkotoimien edellyttämässä laajuudessa.

Vasta-aine-/antigeenivalikoima. Laboratorion omaan tuotantoon kuuluvat definitiivisen diagnoosin useimmissa tapauksissa riittävät immunohistokemialliset värjäykset. Harvoin tarvittavat värjäykset ostetaan akkreditoidulta laboratoriolta. — Patologi tilaa haluamansa diagnoosin varmistavat tai siihen johtavat värjäykset LSPL Oy:n intranet-järjestelmästä. — Yhteyshenkilöt: Katja Mäki-Turja (02) 2715 344 / Minnamaija Lintunen 0407 323027

Rinnan paksuneulabiopsia, 6144 Ts-PADBrea (Ts-PAD-PNB ja Ts-PAD-PNBseul)

Indikaatiot: Maitorauhasen hyvänlaatuisten tautien (esimerkiksi fibroadenooma), premalignien (esimerkiksi atyyppinen hyperplasia) ja malignien tautien (rintasyöpä) diagnostiikka.

Näyte: Erityisesti tarkoitusta varten suunnitellulla biopsianeulalla ihon läpi ohjatusti otetut kudoslieriöt fiksoidaan 10-%:sssa formaliinissa. Yhdellä lähetteellä saa toimittaa biopsioita vain yhdestä rinnasta. Oikean ja vasemman puolen biopsiat erotellaan aina omille lähetteilleen.

Lähete: Sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla. Kun sähköistä tiedonsiirtoa ei ole käytössä, käytetään LSPL Oy:n verkkosivuilta sivuilta tulostettavissa olevaa lähetettä (Histologinen tutkimus).

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, hematoksyliini-eosiini-värjäys.

Tulos: Perushistologialla päästään useimmissa tapauksissa diagnoosiin. Maligniteetin suhteen epäselvissä muutoksissa voi immunohistokemiallisista värjäyksistä olla ratkaisevasti hyötyä (esimerkiksi kalponiini, SMMHC, alfa-SMA (sileälihasaktiini, »Smooth Muscle Actin»).

Suun histologiset näytteet, 4054 Ts-PADSuu

Indikaatiot: Suun limakalvomuutosten, sylkirauhasten, leukaluiden ja hampaiden patologisten muutosten diagnostiikka. Suun limakalvomuutoksia ovat muun muassa. reaktiiviset muutokset, hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet, suun limakalvosairaudet kuten suun punajäkälä, suusyövän esiastemuutokset sekä suusyöpä. Tavallisimpia leukaluiden muutoksia ovat hampaan juuren kärjen tulehdukselliset muutokset sekä kystat että kasvaimet. Hammasnäytteiden indikaatioita ovat hampaiden kovakudossairaudet tai hammaskudoksessa kiinni kasvavat leuan kasvainmuutokset. — Sekä suun limakalvojen että leukaluiden kasvainresekaatit käsitellään Ts-PAD-1 – 4 näytteinä niiden laajuuden mukaan.

Näyte: Stanssi-, veitsibiopsia ja luunäytteet fiksoidaan 10-%:een formaliiniin. Näyte tulee ottaa voimakkaimmin muuttuneelta alueelta. Laaja-alaisissa limakalvomuutoksissa voidaan ottaa useampi näyte. Haavauma- ja rakkulanäytteen tulee sisältää myös ehjää limakalvoa muutoksen reunoilta. Haavaisten tai rakkulaisten limakalvomuutosten yhteydessä voidaan myös ottaa immunofluoresenssi(IF)-näyte autoimmuunirakkulasairauksien selvittämiseksi. IF-tuorenäyte otetaan leesion reunalta ehjän limakalvon alueelta. Sjögrenin syndrooma -diagnostiikkaa varten tarvitaan vähintään 6 pientä sylkirauhasta alahuulen alueelta. Leukaluumuutosten osalta näytettä tulisi olla muutosalueelta, mutta myös viereiseltä terveeltä vaikuttavan luun alueelta esimerkiksi trepaanilla otettuna. Myös hammasnäytteet fiksoidaan 10-%:een formaliiniin. .

Lähete: Paperinen lähete lähetelomakkeet-sivulta tai sähköinen lähete sähköisen tiedonsiirtoon osallistuvan yksikön kanssa erikseen sovitulla tavalla. Luumuutosten yhteyteen suositellaan röntgenkuvien liittämistä paperitulosteina tai sähköisinä tiedostoina. Lähetteen mukaan voidaan liittää myös muutoksen kliininen valokuva, paperilla tai sähköisesti.

Menetelmä: Histologinen perusprosessi, hematoksyliini-eosiini- ja PAS-värjäykset. IF-näytteiden osalta pyydetään olemaan etukäteen yhteydessä suupatologian erikoishammashammaslääkäreihin. Kovakudosnäytteet dekalsifioidaan hapossa (Bo-PAD) tai EDTA:ssa (Bm-PAD).

Tulos: Suun limakalvomuutosten spesifistä diagnostiikkaa tukee selvä anamneesi ja kuvaus muutoksen sijainnista sekä kliininen diagnoosi että tiedot muutokseen mahdollisesti edeltävästi kohdistetuista lääkehoidoista. Leukaluiden näytteissä muutoksen radiologinen kuva on olennainen lopullisen diagnoosin tekemisessä. Hammasnäytteissä tarvitaan kliininen kysymyksenasettelu tarvitaanko dekalsinoidun näytteen lisäksi dekalsinoimattomat kovakudosnäytteet (esimerkiksi amelogenesis imperfectan selvittely). — Yhteyshenkilöt: Jaana Rautava 040 8276977 ja Jaana Willberg 0400 501272

Obduktiot

Pt-Obd-1, 4069

Aikuisen ruumiinavaus

Indikaatiot: Lääketieteellisen kuolinsyyn selvittäminen, hoidon vaikutusten ja muiden tautimuutosten selvittäminen. LSPL Oy ei suorita obduktioita, joihin liittyy oikeuslääketieteellinen kysymyksenasettelu tai sellaisen epäily (mm. tapaturma, henkirikos, ammattitauti, itsemurha, sota). On muistettava, että laissa kuolemansyyn selvittämisestä todetaan, että

»Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta,

  • kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa;

  • kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai

  • kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Tällöin kuolinsyyn ja kuoleman luokan selvittäminen kuuluu poliisin määräämänä oikeuslääkärille.»

Lähete: Noudattaa avausta pyytäneen sairaalan tai muun yksikön omaa potilasasiakirjakäytäntöä.

Suoritus: Obduktio tehdään tutkimuksen pyytäjän osoittamissa tiloissa käyttäen LSPL Oy:n instrumentteja. Patologi ja ruumiinavausavustaja suorittavat avauksen. Patologi laatii sairauskertomukseen ruumiinavauskertomuksen, ottaa mikroskooppinäytteet ja laatii niistä lausunnon.

Tulos: Avauskertomuksessa ja mikroskooppitutkimuslausunnossa esitetään ehdotus kuolinmekanismista ja arvioidaan muiden ruumiinavauksessa todettujen muutosten merkitys. Hoitanut lääkäri laatii kuolintodistuksen, kun kaikki tutkimustulokset ovat käytettävissä. Hoitanut lääkäri kirjoittaa myös hautausluvan ja ilmoituksen kuolemasta väestörekisterin pitäjälle. Jos on päätetty suorituttaa lääketieteellinen ruumiinavaus, hautauslupaa ei tule luovuttaa hautaustoimistolle ennen ruumiinavauksen suorittamista. — Yhteyshenkilö: Harry Kujari, 0400 864482

Pt-Obd-2 ja Ts-Abortti, 4070 & 4034*

Lapsen tai sikiön ruumiinavaus, Ts-Abortti

Indikaatiot: Lapsen tai sikiön lääketieteellisen kuolinsyyn ja mahdollisten epämuodostumien selvittäminen. Myöhäiskeskenmenot ja myöhäiset raskauden keskeytykset (sikiön paino alle 500 g ja raskauden kesto alle 22 viikkoa), kuolleena syntyneet sikiöt, perinataaliset kuolemat ja leikki- ja kouluikäisten tautikuolemat. Jos raskauden kesto on ollut alle 12 viikkoa, kyseessä on sellainen keskenmeno tai keskeytys, joka käsitellään histologisena näytteenä (Ts-PAD-1-2).

Lähete: Noudattaa avausta pyytäneen sairaalan tai muun yksikön omaa potilasasiakirjakäytäntöä. Obstetrinen, perinatologinen ja muu pediatrinen kysymyksenasettelu tulee selvästi eritellä. Sikiöidenkin yhteydessä raskauden kesto tulee ilmoittaa ja äidin mahdolliset sairaudet tulee mainita.

Suoritus: Obduktio tehdään tutkimuksen pyytäjän käyttöön antamisssa tiloissa käyttäen LSPL Oy:n instrumentteja. Patologi ja ruumiinavausavustaja suorittavat avauksen. Istukka, kalvot ja napanuora tulee mahollisuuksien mukaan liittää mukaan sikiöobduktiossa. Patologi laatii sairauskertomukseen ruumiinavauskertomuksen, ottaa mikroskooppinäytteet ja laatii niistä lausunnon.

Tulos: Avauskertomuksessa ja mikroskooppitutkimuslausunnossa esitetään ehdotus kuolinmekanismista ja arvioidaan muiden ruumiinavauksessa todettujen muutosten merkitys. Hoitanut lääkäri laatii kuolintodistuksen, kun kaikki tutkimustulokset ovat käytettävissä. Hoitanut lääkäri kirjoittaa myös hautausluvan ja ilmoituksen kuolemasta väestörekisterin pitäjälle. Jos on päätetty suorituttaa lääketieteellinen ruumiinavaus, hautauslupaa ei tule luovuttaa hautaustoimistolle ennen ruumiinavauksen suorittamista. On tärkeä huomata, että jos sikiön paino ylittää 500 g tai jos raskaus on kestänyt yli 22 viikkoa, sikiö tulee haudata. — Yhteyshenkilö: Harry Kujari, 0400 864482

Pt-Obd-3 Cn-PAD, 4071* & 4187*

Neuropatologinen ruumiinavaus ja neuropatologinen tutkimus

Indikaatiot: Hermokudoksen, jen ja/tai selkäytimen krooniset sairaudet. Erityisesti silloin, kun potilaan neurologinen sairaus on jäänyt selvittämättä ja kun halutaan tietää kudosvaurion tarkka lokalisaatio. Lähinnä kyseeseen tulevat erilaiset degeneratiiviset prosessit, dementia, iskeemiset vauriot, infektiot ja kasvaimet.

Lähete: Noudattaa avausta pyytäneen sairaalan tai muun yksikön omaa potilasasiakirjakäytäntöä. Maininta mahdollisista tutkimuksista neurologian yksiköissä (aika, paikka, löydökset) on syytä liittää lähetteeseen. Suoritus: Keskushermosto (aivot ja selkäydin) toimitetaan kokonaisena tavanomaisen ruumiinavauksen jälkeen 10 %:n formaliiniin fiksoituna alihankintatutkimuksen suorittajalle (Turun yliopistollisen keskussairaalan neuropatologian laboratorio). Neuropatologi tekee vähintään kaksi viikkoa kestäneen formaliinifiksaation jälkeen aivoleikkelyn, ottaa mikroskooppinäytteet ja laatii lausunnon.

Tulos: Näytteenvalmistus sekä lausunnon laatiminen ja edelleen toimittaminen noudattavat alihankkijan käytäntöä. Alihankkija laskuttaa suoraan tutkimuksen tilannutta yksikköä. — Yhteyshenkilö: Harry Kujari, 0400 864482

Pt-Obd-4, 4072

Mikrobiologinen ruumiinavaus

Indikaatiot: Lääketieteellisen kuolinsyyn selvittäminen erityisesti infektion tai infektioiden osuuden arvioimiseksi kuolinsyissä tai mekanismissa, hoidon vaikutusten ja muiden tautimuutosten selvittäminen. Muilta osin ks. Pt-Obd-1

— Yhteyshenkilö: Harry Kujari, 0400 864482

Konsultaatiot

Pt-Konsul, 4050

Konsultaatio

Indikaatiot: Tulkintavaikeudet muualla otetuista näytteistä. LSPL Oy:ssä aiemmin vastatun näytteen uudelleentulkinta tai eri aikoina tutkittujen näytteiden vertaaminen toisiinsa. — Näytteen alkuperäisen ottajan yksittäisestä näytteestä pyytämä uudelleentulkinta käsitellään kuitenkin lisälausuntona käyttäen vanhaa näytenumeroa. Mahdollisista LSPL Oy:n näytteistä ilmoitetaan näytenumero. Tutkimus/palvelu Pt-Konsul ei ole akkreditoitu.

Näyte: Valmiiksi värjätyt näytelasit, värjäämättömät leikkeet laseilla tai muu tulkittava materiaali (elektronimikroskooppikuvat, virtaussytometrian histogrammit yms.). Parafiiniblokit tulisi myös lähettää. Näytemateriaali palautetaan.

Lähete: Vapaamuotoinen paperinen tai sähköinen lähete.

Menetelmä: Asiantuntijan antama lausunto materiaalista tai mahdollisista LSPL Oy:ssä tehdyistä lisävärjäyksistä.

Tulos: Spesifinen patologis-anatominen diagnoosi, joka noudattaa LSPL Oy:n käytäntöä. — Yhteyshenkilö: Markku Kallajoki, 0405 528609

HPV-tutkimukset

HPV-analytiikka, 4075 -HPVNhO (pelkkä HR HPV:n osoitus), 8899* (Pt-Papa-1 yhdistettynä HR HPV:n osoitukseen)

»High risk» HPV -analytiikka

Indikaatiot: Kohdunkaulan syövän esiasteiden toteaminen riskipotilaiden identifikaatiolla.

Näyte: Harjanäyte vain tarkoitukseen erityisesti valmistetulla harjainstrumentilla. Näyte siirretään tarkoitukseen valmistettuun kiinnitysliuokseen ja toimitetaan laboratorioon. Laboratorio toimittaa pyynnöstä sekä näytteenottoharjoja että kiinniteliuosastioita. Välinetilaukset voi tehdä sähköpostilla labrat@lspl.fi.

On huomattava, että HPV-näyte otetaan ennen muuta instrumentaatiota, pesuja tai etikkakäsittelyä jne. ja vasta tämän jälkeen suoritetaan muut tutkimukset. HPV-näyte otetaan ensin, harjapää irroitetaan ja jätetään purkkiin. Vasta tämän jälkeen otetaan sytologinen (papa-) näyte perinteisesti lasille tähän tarkoitetuilla omilla instrumenteilla.

Lähete: Sähköinen lähete: Tutkimusnimike on Suomen kuntaliiton laboratorionimikkeistön mukaan pelkälle »high risk HPV» -tutkimukselle 4075 ja yhdistetylle gynekologisen solunäytteen ja HR-HPV-tutkimukselle laboratorion itse luoma 8899, koska Suomen Kuntaliiton nimkkeistö ei tunne yhdistelmätutkimusta. Paperilähetteessä tulee yhdistelmätutkimusta tilattaesssa mainita, että myös HPV-näyte otettu. Paperilähetteet ovat saatavissa laboratorion verkkosivuilta (lspl.fi/lahetelomakkeita).

Menetelmä: HR HPV -genomin tunnistus tehdään Yhdysvaltain Food and Drug Administrationin (FDA) ja EU:n CE-IVD-viranomaisten diagnostiseen käyttöön hyväksymällä Rochen Cobas 4800 -järjestelmällä, jossa automaattisesti eristetään nukleiinihapot magneettipartikkelitekniikalla, ja HPV-tyypitetään reaaliaikaisesti polymeraasiketjureaktion jälkeen HPV-tyyppispesifisten fluoresoivien koettimien avulla. Tutkimuksemme osoittaa kohdunkaulan sytologisista näytteistä erikseen erityisen suuren riskin HPV-tyypit 16 ja 18 sekä yhdistettynä muut tunnetut riskityypit (31, 33, 35, 39, 45, 51, 52, 56, 58, 59, 66 ja 68).

Vastaus: HR HPV -tutkimuksen vastauksessa otetaan kantaa seuraaviin tuloksiin: HPV 16 positiivinen tai negatiivinen; HPV 18 positiivinen tai negatiivinen; muu HR HPV positiivinen tai negatiivinen. Teknisesti epäonnistuneet analyysit toistetaan. Jos potilaasta on gynekologinen solunäyte, se esitarkastetaan ja vastataan vasta, kun potilaan HPV-status on selvillä. Näissä näytteissä vastausajat ovat pidemmät kuin pelkässä sytologiassa, mikä tulee huomioida potilaita informoitaessa.

Tausta: Lounais-Suomen Patologian laboratorio Oy (LSPL) tarjoaa 1.11.2014 alkaen suuren riskin (»high risk», HR) ihmisen papilloomavirus (Human papillomavirus, HPV) analytiikkaa kohdunkaulasolunäytteistä. Tarkoitus on auttaa kliinikkoa kohdentamaan sytologista seurantaa HR-HPV-riskiryhmiin ja auttaa tekemään päätöksiä HR-HPV-negatiivisten potilaiden sytologisesta seurannasta. Taustana on tutkimustieto siitä, että kohdunkaulan syövän esiasteet ja syövät ovat käytännössä kaikki suuren riskin HPV-infektioon (HR-HPV) liittyviä: HPV 16 -tyypin suhteen positiivisten naisten riski saada CIN II tai III -tason dysplasia tai kohdunkaulan syöpä on jopa 20-kertainen HPV HR -negatiivisiin nähden muutaman vuoden seurannassa. HPV 16 -tyypin suhteen positiivisen naisen riski sairastua mainittuihin dysplasioihin tai peräti kohdunkaulan syöpään on suuri HR HPV -negatiiviisiin nähden. Myös HPV 18 -tyypin infektoimat naiset ovat suhteellisesti suuressa riskissä; muut HR HPV -infektioit lisäävät dysplasia- ja karsinoomariskiä niin ikään kohtalaisesti. Nämä näkemykset perustuvat laajaan, yli 40 000 naista, käsittävään ATHENA-tutkimukseen [1].

Kliinikon harkinnassa on, miten suuri paino annetaan turhiksi osoittautuville kolposkopioille ja miten suuri paino toisaalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olevien dysplasioiden detektiolle. ’Turhien’ gynekologisten solunäytteiden ottoa on kritisoitu hiljan ilmestyneessä tutkimuksessa [2], ja asiaan kiinnitettiin huomiota myös Suomen lääkärilehden tieteellisessä pääkirjoituksessakin [3]. Tarkoitus on kohdistaa sytologinen syövän esiasteiden löytämiseen tähtäävä toiminta riskissä oleviin naisiin, ja vähentää HR HPV:n suhteen negatiivisten turhaa sytologista seurantaa. On kuitenkin muistettava, että HR HPV -negatiivinen tulos ei sulje pois asianomaisen mahdollisuutta saada HPV-tartunta jatkossa.

Viitteet:

[1] Cox JT, Castle PE, Behrens CM, Sharma A, Wright TCJ, Cuzick J. Comparison of cervical cancer screening strategies incorporating different combinations of cytology, HPV testing, and genotyping for HPV 16/18: results from the ATHENA HPV study. Am J Obstet Gynecol. 2013;208:184.e1-184.e11.

[2] Salo H, Nieminen P, Kilpi T et al. Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. Int J Cancer. 2014;135:204-213.

[3] Malila N, Yliskoski M. Seulontaohjeman ulkopuoliset Papa-näytteet kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomen Lääkäril. 2104;39:2430.

Akkreditaatio ja yhteystiedot: Laboratoriomme HPV-analytiikka on akkreditoitu standardien EN ISO/IEC 17025 ja EN ISO 15189 mukaisesti. — Yhteys- ja vastuuhenkilö: Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti, Jukka Hytönen, 0407 690 859

Sopimuksenmukaiset palvelut, tekninen näytteenvalmistus

Tekninen näytteenvalmistus, [ei koodinumeroa]

Tekninen näytteenvalmistus

Laboratorio valmistaa haluttaessa esimerkiksi perustutkijoille humaani- tai eläinkudosmateriaalista kudosblokkeja tai värjäyksiä laboratorion värjäysvalikoiman rajoissa, ellei erityisesti sovita tietyn värjäysproseduurin pystyttämisestä tilaajan kanssa. Asianmukaiset viranomaisluvat sekä humaani- että eläinmateriaalin osalta tulee toimittaa laboratorioon ennen tällaisen materiaalin käsittelyä.

Materiaali: Leikkeiden valmistamista varten tulee sopia tekniset yksityiskohdat (näytelasien tyyppi, silanointi jne.) vastaavan lääkärin kanssa ennen materiaalin lähettämistä. Myös prosessoinnin kiireellisyydestä ja tarvittavien lokitietojen kirjaamisesta tulee hankekohtaisesti sopia laboratorion kanssa. Materiaalin toimittamisesta laboratorioon on sovittava ennen hankkeen käynnistämistä. — LSPL Oy:llä on vaativiinkin projekteihin riittävä kokemus toiminnasta tutkimusryhmien, lääkekehitysyritysten ja lääketeollisuuden kanssa, ja patologikunnan erityisosaaminen takaa sen, että sopiva yhteyshenkilö on käytettävissä, jos kliinisen patologian erityisosaamista katsotaan tarvittavan.

Näyte: Näytteen luonteen mukainen fiksoitu kudos, parafiiniblokit, valmiit histologiset tai sytologiset näytteet tai värjäämättömät leikkeet sopimuksen mukaan.

Lähete: Hankekohtaisesti sovittava määrämuotoinen lähetelomake, josta ilmenevät myös yhteystiedot.

Menetelmä: Sopimuksen mukainen lopputuote (preparaatti) tai asiantuntijan antama lausunto materiaalista. Tekninen näytteenvalmistus on akkreditoitu näytetyypeittäin sytologian ja histologian tutkimusten akkreditaatiolaajuden puitteissa.

Tulos: Sopimuksen mukaan.

— Yhteyshenkilö: Harry Kujari, 0400 864482